Spurningar og svör

Spurningar og svör um vķsitölu neysluveršs

Hvaš er neysluveršsvķsitala?

Vķsitala neysluveršs er algengasti męlikvaršinn į veršbólgu. Vķsitalan męlir ķ hverjum mįnuši veršbreytingar į tilteknu safni vöru og žjónustu sem myndar grunn vķsitölunnar. Ķ grunninum eša „vörukörfunni“, eins og oft er talaš um, eru įętluš įrsśtgjöld mešalheimilis til kaupa į vöru og žjónustu. Hśn męlir hvorki magnbreytingu neyslunnar né breytingu į neysluhegšun, enda er henni ekki ętlaš aš gera žaš. Vķsitalan er reiknuš samkvęmt alžjóšlegum stöšlum.

Hvers vegna er vķsitala neysluveršs reiknuš?

Vķsitalan er fyrst og fremst reiknuš til aš męla veršbólgu, ž.e. breytingar į veršgildi eša kaupmętti peninga. Ef bera į saman tiltekin śtgjöld eša tekjur yfir įkvešiš tķmabil žarf aš miša viš óbreyttan kaupmįtt peninga. Til žess aš žaš sé kleift er mikilvęgt aš žeirri körfu vöru og žjónustu sem aš baki liggur sé haldiš fastri yfir įkvešiš tķmabil, algengast er aš karfan endurspegli įrsśtgjöld. Veršbólga er einn helsti męlikvarši į stöšugleika ķ efnahagslķfinu.

Byggist vķsitalan į lögum?

Jį, hśn byggist į lögum um vķsitölu neysluveršs nr. 12/1995 meš sķšari tķma breytingum. Žar segir aš vķsitalan skuli męla veršbreytingar einkaneyslu og aš hśn skuli reist į nišurstöšum śtgjaldarannsóknar.

Hvernig er grunnur vķsitölunnar (vörukarfan) įkvešinn?

Grunnur vķsitölunnar er byggšur į śtgjaldarannsóknum Hagstofunnar. Frį žvķ įriš 2000 hefur śtgjaldarannsóknin veriš samfelld, ž.e. hśn er gerš įr hvert og stendur allt įriš. Grunnur vķsitölunnar er endurnżjašur einu sinni į įri.

Hver įkvešur ašferšir?  

Ķ lögum um vķsitölu neysluveršs er kvešiš į um aš Hagstofan įkveši grunn vķsitölunnar śt frį śtgjaldarannsókn og žeim gögnum sem tiltęk eru og įkveši žęr ašferšir sem beitt er viš śtreikninginn. Tekiš er miš af alžjóšlegum leišbeiningum og fyrirmęlum og eru ašferširnar ķ fullu samręmi viš reglugeršir Evrópusambandsins. Hagstofa Ķslands hefur frį įrinu 1992 tekiš žįtt ķ umfangsmiklu samstarfi um ašferšafręši meš helstu vķsitölusérfręšingum heims og śtreikningur vķsitölunnar mišast viš žęr ašferšir sem helst er męlt meš.

Hvenęr var byrjaš aš reikna vķsitöluna?

Vķsitala neysluveršs hefur veriš reiknuš frį įrinu 1922 en var ķ upphafi bakreiknuš fyrir hvert įr til įrsins 1914. Śtgjaldarannsókn var fyrst notuš til aš įkvarša grunn vķsitölunnar į įriš 1939. Į sķšari įrum hafa ašferšir viš śtreikninga og gerš vķsitölu neysluveršs breyst mikiš. Grunnur vķstölunnar er nś endurnżjašur įrlega og vķsitalan žvķ ķ sķfelldri endurnżjun.

Hvernig er neysla heimila męld?

Hagstofan vinnur sķfellt aš rannsókn į śtgjöldum heimilanna. Um er aš ręša śrtakskönnun hjį um 1.200 heimilum į hverju įri sem gera nįkvęma grein fyrir öllum śtgjöldum sķnum į įkvešnu tķmabili. Nišurstöšur žriggja įra eru notašar viš įrlega endurnżjun į grunni vķsitölunnar.

Hversu oft er skipt um grunn vķsitölunnar og hvaša heimildir eru notašar?

Skipt er um grunn vķsitölu neysluveršs ķ mars į hverju įri. Auk śtgjaldarannsóknarinnar notar Hagstofan żmsar ašrar heimildir žegar vķsitölugrunnurinn er śtbśinn, svo sem upplżsingar um nżskrįningar į bķlum frį Umferšarstofu, fasteignamat til aš reikna grunn fyrir eigiš hśsnęši, sölutölur frį ĮTVR, gögn um tryggingastarfsemi frį Fjįrmįlaeftirliti, tölur um happdrętti og tölur um viršisaukaskattsveltu.

Hvernig er vinnslu vķsitölunnar hįttaš?

Vķsitalan er reiknuš ķ hverjum mįnuši. Ķ um vikutķma ķ kringum mišjan mįnuš er verši safnaš į um 3.500 vörum og žjónustu um land allt. Veršathuganir sem notašar eru ķ śtreikninginn eru um 18.000. Veršinu er safnaš meš heimsóknum ķ dagvöru- og fataverslanir, fjölmörg fyrirtęki senda inn veršupplżsingar, verš er sótt į vefsķšur og hringt er ķ nęr 300 fyrirtęki. Žį eru gögn fengin beint śr gagnagrunnum żmissa fyrirtękja og opinberra stofnana. Viš val į vörum og žjónustu til veršmęlinga er tekiš miš af nišurstöšum śtgjaldarannsóknar en bśšir żmist valdar handahófskennt eša meš hlišsjón af tölum um viršisaukaskattsveltu.

Hvernig er vķsitalan reiknuš ķ öšrum rķkjum?

Annars stašar er vķsitalan reiknuš meš mjög svipušum hętti og hér. Ķ öllum žróušum rķkjum er vķsitalan byggš į śtgjaldarannsóknum og grunnur vķsitölunnar endurnżjašur meš reglubundnu millibili, żmist įr hvert eša į nokkurra įra fresti. Reiknuš er fastgrunnsvķsitala og śtgjaldakarfa heimila į tilteknu tķmabili er notuš sem grunnur. Algengast er aš karfan endurspegli įrsśtgjöld. Vķsitalan er vķšast hvar reiknuš ķ hverjum mįnuši. Sams konar vķsitala er alls stašar notuš sem męlikvarši į veršbólgu.

Hefur breytt neysla įhrif į vķsitöluna?

Nei, vķsitala neysluveršs męlir ekki breytingu į magni ķ vörukörfunni heldur veršbreytingar į žeirri vöru og žjónustu sem ķ henni er. Samdrįttur eša aukning ķ neyslu heimila hefur žvķ ekki įhrif į nišurstöšur vķsitölumęlinga. Žaš er vel žekkt aš žegar kaupmįttur eykst hneigjast heimili til aš kaupa dżrari vöru en įšur og aš mörg heimili męta skeršingu kaupmįttar meš žvķ aš velja įvallt žaš ódżrasta sem völ er į. Sem dęmi mį nefna aš ef heimili hęttir aš kaupa dżrar steikur og kaupir ódżra unna kjötvöru ķ stašinn žį męlist ekki veršlękkun ķ vķsitölunni, enda er ekki um sambęrilegar vörur aš ręša. Sama gildir ef kaupmįttur launa vex, sem leišir til žess aš neytendur kaupa dżrari vöru (hafa t.d. oftar steik ķ matinn) žį er žaš ekki veršbreyting. Breytingar į neysluhegšun af žessu tagi hafa įhrif į śtgjöld heimilanna (framfęrslukostnaš) en ekki į neysluverš.

Hefur breytt innkaupamynstur įhrif į vķsitöluna?

Jį, tilfęrsla į innkaupum heimila, t.d. frį stórmörkušum til lįgvöruverslana getur haft įhrif į nišurstöšur vķsitölumęlinganna. Žótt hagur neytenda breytist eru margar af algengustu dagvörunum keyptar įfram, en verš žeirra getur veriš mjög mismunandi milli verslana. Mörg heimili laga sig aš skertum kaupmętti meš žvķ aš haga innkaupum žannig aš įvallt sé keypt į lęgsta verši sem er ķ boši. Žar er ekki um breytingu į neyslu aš ręša heldur į innkaupahįttum. Fylgst er reglubundiš meš breytingu į hlutdeild verslana ķ innkaupum heimila og viš grunnskipti eru vogir bśša endurskošašar. Žęr eru notašar ķ śtreikningi į veršbreytingum į dagvörum ķ vķsitölunni ķ hverjum mįnuši.

Hvaš er kaupmįttur launa?

Kaupmįttur sżnir hversu mikiš af vöru og žjónustu hęgt er aš kaupa fyrir laun. Óbreyttur kaupmįttur frį fyrra įri žżšir aš hęgt er aš kaupa sambęrilega vörukörfu og fyrir įri. Kaupmįttur er oftast reiknašur sem breyting launa aš teknu tilliti til breytinga į vķsitölu neysluveršs. Kaupmįttur eykst žegar laun hękka umfram veršlag en minnkar žegar veršbólgan er meiri en launahękkanir.

Hvernig er brugšist viš ef vara er ekki til?

Ef vara er ekki til og von er į henni aftur eša ef ekki er strax unnt aš finna nżja ķ vöruśrtakiš er veršiš lįtiš standa óbreytt frį fyrra mįnuši. Er žar um aš ręša ašferš sem vištekin er alžjóšlega.

Hvernig er brugšist viš ef verslun lokar?

Ef verslun lokar eru notašar veršbreytingar į vörum ķ žeim verslunum sem eftir eru ķ śrtakinu. Hagstofan leitast viš aš bęta śrtakiš jafnóšum og bśšir eša vörur detta śt.

Hvernig er brugšist viš auknum makaskiptum ķ fasteignavišskiptum?

Fasteignaveršsvķsitala er notuš ķ śtreikningi į notendakostnaši viš bśsetu ķ eigin hśsnęši. Veršvišmišunin er stašgreišsluverš og eru samningar nśvirtir mišaš viš įkvešna nafnvexti eša įvöxtunarkröfu eftir žvķ hvernig greišslum ķ kaupsamningi er hįttaš. Žegar fasteignir og lausafé eru notuš sem hluti af greišslu ķ fasteignavišskiptum er um makaskipti aš ręša. Um mitt įr 2008 fęršist žaš fyrirkomulag mjög ķ vöxt og er hlutur kaupsamninga meš makaskiptum nś (ķ mars 2009) um 25-30% allra višskipta meš ķbśšarhśsnęši. Įvöxtunarkröfu viš makaskipti hefur veriš breytt mįnašarlega frį október 2008 og mišast hśn viš veršbólgu og hęstu raunvexti į löngum ķbśšarlįnum. Hśn er ķ mars 2009 um 25% og er virši fasteignar sem greišslu ķ hśsnęšisvišskiptum žvķ fęrt nišur um fjóršung viš śtreikning į stašgreišsluvirši kaupsamnings.

Mun Hagstofan taka inn breytingar į neysluhegšun viš grunnskipti vķsitölunnar ķ mars 2009?

Jį, Hagstofan vinnur aš įrlegum grunnskiptum į vķsitölunni, ž.e. breytingu į samsetningu į vörukörfunni sem mišaš er viš. Hinn 28. aprķl nęstkomandi mun Hagstofan birta vķsitöluna į endurnżjušum grunni mišaš viš mars 2009. Til grundvallar munu liggja nišurstöšur śtgjaldarannsóknar įrin 2005-2007. Bķlališurinn veršur endurskošašur śt frį nżjum skrįningartölum og fengin verša nż gögn um utanlandsflug og pakkaferšir. Ašrir lišir verša skošašir śt frį fyrirliggjandi gögnum, svo sem veltutölum samkvęmt viršisaukaskżrslum, eins og gert hefur veriš undanfarin įr. Žį mun Hagstofan skoša sérstaklega hlutdeild verslana ķ innkaupum heimilanna; hvort og hvernig hśn hefur breyst.

Hvernig er tekiš į samdrętti ķ bķlasölu?

Bķlakaup vega rśm 7% ķ vķsitölu neysluveršs og žau eru sį lišur ķ grunni vķsitölunnar sem snöggar breytingar ķ efnahagsmįlum hafa mest įhrif į. Ķ október 2008 hękkaši listaverš į bķlum um 4,1%. Vegna žess aš nęr alveg tók fyrir sölu į nżjum bķlum var žessi breyting į listaverši metin óraunhęf og var hśn žvķ ekki tekin meš (įhrif į vķsitölu -0,3%). Hagstofan hefur frį nóvember 2008 eingöngu męlt breytingu į verši seldra bķla.

Hver eru įhrifin af breyttri ašferš viš bķlališinn į vķsitölunišurstöšurnar?

Ef ašferš viš śtreikning į bķlališ vķsitölunnar hefši ekki veriš breytt hefši veršbólga męlst rśmlega 1% hęrri frį október 2008 til febrśar 2009. Ef vog fyrir bķla hefši veriš felld śt śr vķsitölunni, hefši veršbólga męlst um 0,2% hęrri en ella, žar sem vęgi annarra liša hefši aukist.

Hvernig er meš pakkaferšir til śtlanda?

Verš og vęgi vetrarferša var męlt ķ vķsitölunni ķ febrśar 2009. Viš žaš mat var beitt sambęrilegri ašferš og viš bķlališ vķsitölunnar, žaš er eingöngu er notaš verš į seldum feršum.

Hefur vķsitala neysluveršs alltaf veriš notuš til verštryggingar fjįrskuldbindinga?

Žegar verštrygging fjįrskuldbindinga var tekin upp įriš 1979 reiknaši Sešlabanki Ķslands śt samsetta lįnskjaravķsitölu sem reist var į žįgildandi framfęrsluvķsitölu og byggingarvķsitölu. Žessari ašferš var breytt įriš 1989 er launavķsitölu var bętt viš. Įriš 1995 voru sett lög um vķsitölu neysluveršs, nr. 12/1995 og leysti hśn vķsitölu framfęrslukostnašar af hólmi. Žį var jafnframt įkvešiš meš lögum um vexti og verštryggingu, nr. 38/2001, aš nota vķsitölu neysluveršs eina til verštryggingar.

Hvernig er tilhögun verštryggingar fjįrskuldbindinga įkvešin?

Verštrygging fjįrskuldbindinga byggist į lögum um vexti og verštryggingu, nr. 38/2001 meš sķšari breytingum. Žar er kvešiš į um aš heimilt sé aš verštryggja sparifé og lįnsfé sé mišaš viš vķsitölu neysluveršs. Įkvöršun um aš nota neysluveršsvķsitölu til verštryggingar er žvķ ekki į valdi Hagstofunnar. Hśn reiknar neysluveršvķsitöluna eftir višurkenndri alžjóšlegri ašferšafręši og ķ samręmi viš lögin, nr. 12/1995, sem um hana gilda.

Žarf aš nota vķsitölu neysluveršs til verštryggingar sparifjįr og lįnsfjįr?

Slķkt er ętķš pólitķsk įkvöršun og ķ sjįlfu sér er ekkert sem kemur ķ veg fyrir aš hęgt sé aš miša viš ašra męlikvarša. Žegar įkvešiš var aš nota neysluveršsvķsitöluna eina til verštryggingar vó žungt žaš sjónarmiš aš kostur vęri aš nota męlikvarša sem er almennur, umfangsmikill og vel žekktur innanlands og į alžjóšavettvangi.

Eru reiknašar fleiri vķsitölur tengdar vķsitölu neysluveršs?

Ętķš hefur veriš žörf fyrir fleiri męlikvarša į veršbreytingar en neysluveršsvķsitöluna ķ heild sinni. Til dęmis hefur alltaf veriš reiknuš vķsitala neysluveršs įn hśsnęšis žar sem allur kostnašur vegna žess er tekinn śt. Hagstofan reiknar einnig mįnašarlega nokkrar undirliggjandi vķsitölur og fastskattavķsitölur, sem notašar eru til greiningar, žar sem vissir śtgjaldažęttir eru undanskildir.

Hver er munurinn į śtreikningi į vķsitölu neysluveršs og samręmdri vķsitölu neysluveršs?

Samręmd neysluveršsvķsitala, sem reiknuš er fyrir öll EES-rķkin, er svipuš og ķslenska neysluveršsvķsitalan. Umfangiš er žó frįbrugšiš aš tvennu leyti ašallega; śtgjöld erlendra feršamanna į Ķslandi eru tekin meš ķ grunn samręmdu EES-vķsitölunnar en eru ekki ķ grunni neysluveršsvķsitölunnar og śtgjöld vegna eigin hśsnęšis, sem eru ķ neysluveršsvķsitölunni, eru ekki talin meš ķ grunni samręmdu EES-vķsitölunnar enn sem komiš er. Śtreikningsašferšir og veršsafniš sem notaš er viš veršmęlingarnar er žaš sama fyrir vķsitölu neysluveršs og samręmdu neysluveršsvķsitöluna.

Hvers vegna eru śtgjöld vegna eigin hśsnęšis ekki tekin meš ķ samręmdu EES- vķsitöluna?

Frį upphafi vinnu viš undirbśning og gerš samręmdu vķsitölunnar hefur veriš gengiš śt frį žvķ aš eigiš hśsnęši verši tekiš inn og aš fasteignavķsitala notuš viš mįnašarlegan framreikning. Įstęša žess aš žetta hefur ekki veriš gert er sś aš fį rķki ķ Evrópu eiga nęgilegar góšar fasteignavķsitölur. Hagstofa Evrópusambandsins, Eurostat, hefur žvķ undanfarin įr lagt ķ mikinn tilkostnaš viš aš ašstoša rķki til aš koma upp fasteignavķsitölum sem hęgt sé aš reikna af öryggi, reglulega og tķmanlega.

Leita Leit

Byggir į LiSA CMS. Eskill -LiSA, Sharepoint, Veflausnir og Vefumsjónarkerfi